Monitor Screens of Market Risks: Managing Electricity in a Finnish Control Room

Electricity control rooms are the subject of many recent organizational studies. These studies have brought together the topics of technological risks and reliability with ethnographic methodologies and the broader themes in public policy and management. With a few exceptions, however, the technological artifacts of electricity control room work have received little systematic attention. This article tries to address this gap by discussing a technology that is pervasive in control room settings: the computer monitor. The research question asks what the effects of these devices are in electricity control room settings and especially in relation to the management of market risks in electricity supply. The article draws upon ethnographic research of an electricity control room in Finland. Motivated by sociological research on market devices, attention is paid to the ‘screened’ relationships between control room practices and the Nordic market of electrical energy. The analysis illustrates how market place bidding on monitors can discipline control room work and extend the capabilities that the control room workers have for calculating uncertainties and risk. However, while the screened market place on the monitors enacts a comprehensive global “economic world”, the analysis also shows how the screened market prices and energy quantities are always shaped by local work practices. One example of this concerns the weather. The local weather impacts energy generation and consumption levels directly. Hence while calculating energy market bids the control room workers need to ‘screen’ upcoming weather and stay alert to weather fluctuations. Emphasis on local practice is also relevant as it highlights a salient aspect of control room monitors: the monitors’ relation with working habits. Monitors, interacted with continuously in the control room, can become part of a working habit and appear to be mastered without that much constant reflection. The article concludes by relating its findings to debates on risks and markets. It claims that ethnographic knowledge from sites such as energy market control rooms adds to the understanding of market risks as it introduces a relevant and original aspect: management of uncertainties that works through real-time engagement with technological artifacts. In the case of the control room practice, market risks are not so much managed or ‘perceived’ by controllers alone. Rather they are dealt with through an assemblage of people, habits, numbers and monitors continuously working together to produce a reliable infrastructure service in ever-changing situations

Sociology of Interdisciplinarity

This Open Access book builds upon Science and Technology Studies (STS) and provides a detailed examination of how large-scale energy research projects have been conceived, and with what consequences for those involved in interdisciplinary research, which has been advocated as the zenith of research practice for many years, quite often in direct response to questions that cannot be answered (or even preliminarily investigated) by disciplines working separately. It produces fresh insights into the lived experiences and actual contents of interdisciplinarity, rather than simply commentating on how it is being explicitly advocated. We present empirical studies on large-scale energy research projects from the United Kingdom, Norway, and Finland. The book presents a new framework, the Sociology of Interdisciplinarity, which unpacks interdisciplinary research in practice. This book will be of interest to all those interested in well-functioning interdisciplinary research systems and the dynamics of doing interdisciplinarity, including real ground-level experiences and institutional interdependencies

An Oral History of Programming Practices:Gender and Age Dynamics and Digital (Dis)Engagement Among Computer Programmers in Finland

Since the 1980s, educational policies in many countries have aimed at improving the computer literacy and programming competencies of the population. Over the same period, the possibilities that people have seen regarding programming and everyday programming practices have emerged as an area of strong interest within historical scholarship. The paper contributes to these discussions by drawing on techniques of oral history to focus on programming hobbies and practices in Finland. Examining data from a massive survey of computer hobbyists (N = 1,453) and their recollections about personal computer use (largely during the 1980s), the paper gathers new information on what leads to people’s pursuit of or interest in programming and how their programming habits have changed over time. The study links together the gender and age dynamics in programming and shows how the respondents not only engaged with but also could become disengaged from programming for various reasons.peerReviewe

Sociology of Interdisciplinarity

This Open Access book builds upon Science and Technology Studies (STS) and provides a detailed examination of how large-scale energy research projects have been conceived, and with what consequences for those involved in interdisciplinary research, which has been advocated as the zenith of research practice for many years, quite often in direct response to questions that cannot be answered (or even preliminarily investigated) by disciplines working separately. It produces fresh insights into the lived experiences and actual contents of interdisciplinarity, rather than simply commentating on how it is being explicitly advocated. We present empirical studies on large-scale energy research projects from the United Kingdom, Norway, and Finland. The book presents a new framework, the Sociology of Interdisciplinarity, which unpacks interdisciplinary research in practice. This book will be of interest to all those interested in well-functioning interdisciplinary research systems and the dynamics of doing interdisciplinarity, including real ground-level experiences and institutional interdependencies

From Cut to Criticisms : Electric Power Failures as Events and Experiences

The degree of electrification is often connected with high standard of living, welfare, industry s structure and environmental factors. All of these have been thought to determine that Finland uses a lot of electricity. In this master s thesis, I take a different approach to electric power. The focus of research is the interruptions of electricity delivery, which are also called power outages. Power outages may last from couple of minutes to several months and in a country like Finland they have several consequences. In this thesis power outage is regarded as a cultural risk, interpreted as part of cultural practices and beliefs. The starting point is that ruptures make the electric power networks a novel subject of speech and action. Different groups conceptions of nature, institutions and social bonds are supposed to underlie the conception of outages. Main research theory of the thesis are the technology studies of Ulrich Beck, Charles Perrow, and Bruno Latour and the grid/group-theory formulated by Mary Douglas and Aaron Wildavsky. Data analysis is done using the structural semiotic models of A. J. Greimas. Framing these happenings is the changed economic situation through the liberalization of Finnish energy markets that happened in the late 1990 s, and recent weather conditions that have been connected with global warming. Outages are dealt with concerning people s homes in one hand and the experts from power companies on the other hand. The data of thesis consists of three separate corpuses. Both Finnish lay electricity users (9 persons) and experts at Finnish power utilities (7 persons) were interviewed. These interviews were analysed to compare views on power outages. Additionally, 115 lay persons from Southern and Eastern Finland answered a survey part of the thesis. The survey sought to gain a larger picture of outages effects in homes. This data was interpreted by dividing it according to variables such as gender, age, number of experienced outages and geographical area. According to the data analysis, power outage is not a completely uncontrollable situation. Rather it evokes differing and sometimes contrasting types of action and representations. The electricity users tend to belittle the trouble of so-called easy outages. An easy outage is something that is manageable, causes egalitarian help from one s neighbours and even brings one closer to nature. But once the outage starts to cause trouble demanding active reactions, the users demanded certainty from the utilities. The line between an easy and difficult outage is relative and depends on for instance how much trouble power outages have caused for the user in the past. The experts, on the other hand, used hierarchist representations, hoping that users would think about their electricity use and be prepared for the chance of an outage. According to the experts the power network is very reliable, but power outages are still quite normal accidents. This is due to natural processes like storms and multiple faults at the same time, either of which can be prevented entirely.Sähköistymisen aste yhdistetään usein korkeaan elintasoon, hyvinvointiin, teollisuuden rakenteeseen ja ilmastotekijöihin. Kaikkien edeltävistä on katsottu määräävän sen, että Suomessa käytetään runsaasti sähköä. Tässä tutkielmassa sähkövoimaa katsotaan toisesta näkökulmasta. Tutkimuskohteena ovat sähkönjakelun keskeytymiset eli sähkökatkot. Sähkökatkot voivat kestää muutamista minuuteista useampaan kuukauteen, ja Suomen kaltaisessa valtiossa niillä on monenlaisia vaikutuksia. Tutkielma tarkastelee sähkön katkeamista yhtäältä sähköä kodissaan käyttävien ihmisten, toisaalta sähköverkon asiantuntijoiden kannalta. Tutkimustarkoituksena on käsitellä sähkökatkoa esimerkkinä riskistä eli vaaran mahdollisuudesta, joka tulkitaan osana kulttuurin käytäntöjä ja uskomuksia. Oletus on, että keskeytys tuo sähkötekniikan sekä siihen liittyvät käytännöt ja uskomukset uudella tavalla kielenkäytön ja toiminnan piiriin. Erityisesti asiaa tarkastellaan luontoon, instituutioihin, selviytymiseen sekä asiantuntija- ja maallikkotietoon liittyvien käsitysten näkökulmista. Lisäksi tutkielma katsoo, miten sähköverkkoyhtiöiden pitäisi tiedottaa sähkökatkoista kotitalousasiakkailleen ja millä tavalla tavallinen ihminen voi varautua sähkökatkoihin. Tärkeimmät teoreettiset lähteet ovat Bruno Latourin ja Charles Perrow n tekniikantutkimukset, Ulrich Beckin aikalaisdiagnoosi riskiyhteiskunnasta sekä Mary Douglasin ja Aaron Wildavskyn kulttuurinen riskitutkimus. Menetelmissä sovelletaan A. J. Greimasin strukturalistista semiotiikkaa. Tämän lisäksi tutkielmaa kehystävät Suomen sähkömarkkinoiden avaaminen kilpailulle ja sen yhteys tekniikan varmuuteen sekä viimeaikaiset myrskyt, jotka ovat aiheuttaneet sähkökatkoja Suomessa. Tutkielman aineistoja on kolme. Suomen sähköverkon parissa työskentelevien asiantuntijoiden haastattelut tavoittelevat niitä haasteita, joita sähkön toimittamiseen liittyy. Samalla katsotaan, miten asiantuntijat toivoisivat sähkön käyttäjien varautuvan sähkökatkoihin. Pääkaupunkiseudulla asuvien sähkön käyttäjien haastatteluista taas selvitetään tarkemmin, mitä vaikutuksia sähkökatkoilla on tavallisen sähkön käyttäjän kannalta. Haastatteluiden analyysimenetelmänä toimivat strukturalistis-semioottiset mallit tekstien perusrakenteista. Lisäksi suuremmalle joukolle etelä- ja itä-suomalaisia sähkön käyttäjiä lähetettiin kyselylomake. Tämä pyrkii saavuttamaan yleisemmän kuvan sähkökatkojen vaikutuksista kodeissa. Kyseistä aineistoa tarkastellaan ristiintaulukoimalla ja selittämällä löytyneitä eroja laadullisesti. Tutkielman perusteella sähkökatko ei muodostu vaativaksi arjesta täysin eroavaksi tapahtumaksi vaan jäsentyy erilaiseksi toiminnaksi ja käsityksiksi. Käyttäjien osalta tietynlaisten sähkökatkojen, joista ei seuraa ylimääräistä vaivaa, haittaa vähätellään ja niissä nähdään jopa luonnonomaista ja yhteisöllistä tunnelmaa. Sekä sähkön käyttäjät että asiantuntijat katsovat, että tietynlaisista katkoista pitäisi selvitä, erityisesti jos katkon aiheuttavat luonnontapahtumat. Toisaalta kun sähkökatko muuttuu hankalaksi, käyttäjät vaativat sähköverkkoyhtiöiltä toimitusvarmuutta. Raja siedettävän ja hankalan sähkökatkon välillä on suhteellinen ja riippuu esimerkiksi siitä, kuinka usein määrittelijä on kokenut sähkökatkoja. Kielenkäytön osalta asiantuntijat esittivät perusteluita sille, miksi käyttäjien pitäisi varautua sähkökatkoihin nykyistä enemmän. Sähkön käyttäjät, jotka korostivat sähkönsiirron tasa-arvoisuutta, asettavat kuitenkin vastuun luotettavasta sähkönjakelusta sähköverkkoyhtiöille

Monitieteisyyden ja tutkimusrahoituksen näkökulma pohjoismaiseen energiatutkimukseen

Tutkimusrahoitus voi luoda edellytyksiä monitieteisyyteen. Luon tekstissä katsauksen monitieteiseen energiatutkimukseen ja esittelen arviointimallin, joilla tutkimushankkeita on arvioitu monitieteellisesti Pohjoismaisessa energiatutkimuksessa. Esittelen lopuksi kokemuksia monitieteellisen arvioinnin toiminnasta ja sen kehitystarpeista

On Theory-Methods Packages in Science and Technology Studies

Our review essay contributes to the long-standing and vibrant discussion in science and technology studies (STS) on methods, methodologies, and theory-method relationships. We aim to improve the reflexivity of research by unpacking the often implicit assumptions that imbue research conduct and by offering practical tools through which STS researchers can recognize their research designs and think through them in a new way. To achieve these aims, we analyze different compositions of theories, methods, and empirics in three different STS approaches-actor-network theory, the biography of artifacts and practices, and ethnomethodology-by employing the concept of a theory-methods package (TMP). A selection of theoretical cornerstone texts and case studies in infrastructure research from each tradition serves as our material. Our findings point, first, to differences between the TMPs of the reviewed approaches and to the internal diversity of theory-method relationships in each approach. Second, we found some intriguing similarities between the approaches and discuss potential complementarities of their theory-method fits.Peer reviewe

Tietokonekerhoista blogosfääriin, pöytäkoneista älypuhelimiin - kokemuksia tietokoneharrastamisen arkipäiväistymisestä

Tämän raportin aiheena on vuonna 2013 toteutettu Tietokonekerhoista blogosfääriin, pöytäkoneista älypuhelimiin – kokemuksia tietokoneharrastamisen arkipäiväistymisestä -kyselytutkimus. Kyselyssä kerättiin tietokoneen käyttäjiltä tietotekniikkaan ja sen käyttöön liittyviä kokemuksia ja muistoja. Raportti tarkastelee kyselyn tuloksia yleisesti toisiinsa liittyvistä näkökulmista. Raportin keskeisimmät tutkimuskohteet ja analyyttiset käsitteet ovat tietokoneharrastaminen, tietotekniikkaminuus, arki sekä arkipäiväistyminen. Erityisinä analyysin kohteina ovat harrastamisen merkitykset ihmisille, tietoteknisen arjen sukupuolittuneet ja ikään sidotut käytännöt, harrastuksissa käytetyt ohjelmistot ja laitteet sekä erilaisten harrastusten vuorovaikutussuhteet. Raportin taustalla oleva kysely toteutettiin kokonaan Internetissä. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 453 henkilöä, 329 naista (23 %), 1 119 miestä (77 %) ja viisi sukupuoltaan määrittämätöntä. Vastaajajoukkoon valikoitui korkeasti kouluttuneita, työssäkäyviä 1970- ja 1980-luvuilla syntyneitä nuoria aikuisia. Kaupungeista edustettuina olivat etenkin suuret yliopisto- ja tietoteollisuuskaupungit eli pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere ja Oulu. Valtaosa vastaajista oli miehiä, käytti tietotekniikkaa paljon sekä osasi ammatillisia ja vaativiakin tietokonetaitoja kuten tietokoneen ohjelmointia. Raportti tarkastelee kyselyn tuloksia omissa osissaan vastaajien ensimmäisten tietokonehankintojen, nykyisten laitteiden, tietokoneharrastusten sekä tietoteknisten yhteisöjen kautta. Se nostaa tätä kautta esille seuraavat päätulokset: ihmisten lapsuuden ja sukupolvikokemusten tärkeän merkityksen tietotekniikkamuistoissa, tietotekniikan järkevän ja hyödyllisen käytön ihanteen ja sen eron toteutuneeseen käyttöön, tietotekniikan käytön ja harrastamisen sukupuolierot, käyttökulttuurien yhdenmukaiset piirteet sekä havainnot tietokoneen ”ei-käyttäjistä”, jotka eivät syystä tai toisesta halua käyttää tietotekniikkaa tai ovat lopettaneet sen käytön. Pelaamisen ja ohjelmoinnin aloittamisen nuori ikä, tietotekniikkaan tutustuminen 1980- ja 1990-luvuilla sekä tietotekniikan hankkimisen rationaaliset päämäärät – jotka toteutuivat vain osittain käytössä – näkyvät tuloksissa erityisen selvästi. Kyselyssä löydettiin myös pieniä ikäeroja, etenkin 1970- ja 1980-luvuilla syntyneiden lapsuuden kokemusten korostuminen, mutta yleisesti tietotekniset harrastukset olivat verrattain samanlaisia eri-ikäisillä vastaajilla. Sen sijaan tietokoneen käyttötarkoitukset, tietotekniset yhteisöt, suosikkipelit, syyt tietokoneharrastuksen aloittamiselle sekä ensimmäisen tietokoneen hankkineet henkilöt vaihtelivat näkyvästi sukupuolen mukaan. Miesten tietotekniikkasuhde oli kaiken kaikkiaan naisia kokeilevampi ja tunteellisempi, kun taas naiset ovat useammin perustelleet tietokoneen käyttöä järkisyillä. Lisäksi kyselyssä oli mukana pieni vähemmistö ihmisiä jotka eivät ole pitäneet tietokoneista ja jatkaneet niiden käyttöä tai joille esimerkiksi tietotekniikan opetus oli tuntunut vastentahtoiselta. Ihmisten kokemukset yhteisöistä, omaehtoisuudesta ja harrastamisesta siis vaihtelevat ja tämän vaihtelun tavoittaminen on eräs tietoteknisen arjen ja tietotekniikan arkipäiväistymisen tutkimuksen tärkeistä kohteista. Raportin taustalla oleva laaja kyselyaineisto luovutetaan tutkijoiden käyttöön, joten myös se toivottavasti avaa polkuja tuleville tutkimuksille ja keskusteluille tietotekniikan käyttäjien, samoin kuin ”ei-käyttäjien”, muistoista, kokemuksista, merkityksistä ja käytännöistä. Tämän raportin aiheena on vuonna 2013 toteutettu Tietokonekerhoista blogosfääriin, pöytäkoneista älypuhelimiin – kokemuksia tietokoneharrastamisen arkipäiväistymisestä -kyselytutkimus. Kyselyssä kerättiin tietokoneen käyttäjiltä tietotekniikkaan ja sen käyttöön liittyviä kokemuksia ja muistoja. Raportti tarkastelee kyselyn tuloksia yleisesti toisiinsa liittyvistä näkökulmista. Raportin keskeisimmät tutkimuskohteet ja analyyttiset käsitteet ovat tietokoneharrastaminen, tietotekniikkaminuus, arki sekä arkipäiväistyminen. Erityisinä analyysin kohteina ovat harrastamisen merkitykset ihmisille, tietoteknisen arjen sukupuolittuneet ja ikään sidotut käytännöt, harrastuksissa käytetyt ohjelmistot ja laitteet sekä erilaisten harrastusten vuorovaikutussuhteet. Raportin taustalla oleva kysely toteutettiin kokonaan Internetissä. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 453 henkilöä, 329 naista (23 %), 1 119 miestä (77 %) ja viisi sukupuoltaan määrittämätöntä. Vastaajajoukkoon valikoitui korkeasti kouluttuneita, työssäkäyviä 1970- ja 1980-luvuilla syntyneitä nuoria aikuisia. Kaupungeista edustettuina olivat etenkin suuret yliopisto- ja tietoteollisuuskaupungit eli pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere ja Oulu. Valtaosa vastaajista oli miehiä, käytti tietotekniikkaa paljon sekä osasi ammatillisia ja vaativiakin tietokonetaitoja kuten tietokoneen ohjelmointia. Raportti tarkastelee kyselyn tuloksia omissa osissaan vastaajien ensimmäisten tietokonehankintojen, nykyisten laitteiden, tietokoneharrastusten sekä tietoteknisten yhteisöjen kautta. Se nostaa tätä kautta esille seuraavat päätulokset: ihmisten lapsuuden ja sukupolvikokemusten tärkeän merkityksen tietotekniikkamuistoissa, tietotekniikan järkevän ja hyödyllisen käytön ihanteen ja sen eron toteutuneeseen käyttöön, tietotekniikan käytön ja harrastamisen sukupuolierot, käyttökulttuurien yhdenmukaiset piirteet sekä havainnot tietokoneen ”ei-käyttäjistä”, jotka eivät syystä tai toisesta halua käyttää tietotekniikkaa tai ovat lopettaneet sen käytön. Pelaamisen ja ohjelmoinnin aloittamisen nuori ikä, tietotekniikkaan tutustuminen 1980- ja 1990-luvuilla sekä tietotekniikan hankkimisen rationaaliset päämäärät – jotka toteutuivat vain osittain käytössä – näkyvät tuloksissa erityisen selvästi. Kyselyssä löydettiin myös pieniä ikäeroja, etenkin 1970- ja 1980-luvuilla syntyneiden lapsuuden kokemusten korostuminen, mutta yleisesti tietotekniset harrastukset olivat verrattain samanlaisia eri-ikäisillä vastaajilla. Sen sijaan tietokoneen käyttötarkoitukset, tietotekniset yhteisöt, suosikkipelit, syyt tietokoneharrastuksen aloittamiselle sekä ensimmäisen tietokoneen hankkineet henkilöt vaihtelivat näkyvästi sukupuolen mukaan. Miesten tietotekniikkasuhde oli kaiken kaikkiaan naisia kokeilevampi ja tunteellisempi, kun taas naiset ovat useammin perustelleet tietokoneen käyttöä järkisyillä. Lisäksi kyselyssä oli mukana pieni vähemmistö ihmisiä jotka eivät ole pitäneet tietokoneista ja jatkaneet niiden käyttöä tai joille esimerkiksi tietotekniikan opetus oli tuntunut vastentahtoiselta. Ihmisten kokemukset yhteisöistä, omaehtoisuudesta ja harrastamisesta siis vaihtelevat ja tämän vaihtelun tavoittaminen on eräs tietoteknisen arjen ja tietotekniikan arkipäiväistymisen tutkimuksen tärkeistä kohteista. Raportin taustalla oleva laaja kyselyaineisto luovutetaan tutkijoiden käyttöön, joten myös se toivottavasti avaa polkuja tuleville tutkimuksille ja keskusteluille tietotekniikan käyttäjien, samoin kuin ”ei-käyttäjien”, muistoista, kokemuksista, merkityksistä ja käytännöistä.Siirretty Doriast

Monipaikkainen kehystymistutkimus

Kehittelemme artikkelissa lähestymistapaa, joka rakentaa ilmiöitä tutkittaviksi moninaisina, ilman niistä itsestään juontuvia rajauksia. Kutsumme lähestymistapaamme monipaikkaiseksi kehystymistutkimukseksi (MKT). Lähestymme ilmiöitä monipaikkaisesti, toisistaan erillisten sijaintien – ilmiön lokalisoitujen toimeenpanojen – kautta. Tarjoamme MKT:n operationalisoimisen avuksi käsiteparia kehystyminen ja kesyttäminen. Erving Goffmanin työhön tukeutuva kehystymisen käsite ohjaa kiinnittämään huomion arkisiin ja pohtimattomiin kehystymisen prosesseihin, joissa tilanteet muodostuvat merkityksellisiksi. Ian Hackingiltä lainaamamme kesyttämisen käsite puolestaan kohdentaa tutkimusta aktiiviseen ja tiedostettuun kesyttämistyöhön. Ilmiöt yhtäältä muodostuvat eri sijainneissa havaittavien kehystymisten ja kesyttämisten yhteenliittymiksi. Toisaalta ilmiöt välittävät niitä kehystymisiä ja kesyttämisiä, joita tapahtuu eri sijainneissa. Välittyminen ei ole neutraalia vaan kantaa ja muodostaa myös eriparisuuksia ja valtasuhteita: yhteenliittymän yhdessä sijainnissa tehty aktiivinen kesyttämistyö koettelee toisessa sijainnissa muodostunutta kehystymistä. Vastaamme myös inhimillisen toimijuuden laajentamisen haasteeseen tuomalla erilaiset välineet ja järkeilytyylit mukaan kehystymisten ja kesyttämisten tarkasteluun. Käsitteellisen työn lisäksi sovellamme tutkimustapaamme energiainfrastruktuurin muotoutumista tarkastelevassa esimerkkitutkimuksessa. Keskustelemme lopuksi esimerkkimme poh- jalta MKT:n haasteista ja kehittämisen mahdollisuuksista